Vähittäiskauppa siirtymässä kohti datataloutta

Vähittäiskaupan siirtymä kohti datataloutta näkyy erityisen selvästi verkkokaupan ja digitaalisten myyntikanavien kehittymisessä. Perinteinen kauppa, jossa myynti tapahtui fyysisessä myymälässä ja päätökset perustuivat pitkälti menneisiin myyntilukuihin ja kokemukseen, on laajentunut monikanavaiseksi digitaaliseksi kokonaisuudeksi. Datataloudessa verkkokauppa ei ole vain myyntikanava, vaan keskeinen datan lähde ja alusta, jonka avulla asiakaskäyttäytymistä, kysyntää ja liiketoiminnan suorituskykyä voidaan ymmärtää ja ohjata reaaliaikaisesti.

Verkkokaupassa dataa syntyy jatkuvasti asiakaskäynneistä, hakutoiminnoista, ostoskoreista, maksutapahtumista ja asiakaspalautteista. Tätä dataa voidaan yhdistää muista digitaalisista kanavista saatavaan tietoon. Kun nämä tietovirrat kootaan yhteen, syntyy kokonaiskuva mm. asiakkaan ostopolusta ja mieltymyksistä. Datatalouden näkökulmasta arvo syntyy siitä, että tätä tietoa hyödynnetään aktiivisesti liiketoiminnan kehittämisessä.

Datatalous näkyy vähittäiskaupassa myös uusina digitaalisina toimintamalleina. Esimerkiksi alustapohjainen kaupankäynti, markkinapaikat, suoramyynti valmistajalta kuluttajalle sekä tilaus- ja palvelupohjaiset mallit perustuvat pitkälti datan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Näissä malleissa data ei ainoastaan tue myyntiä, vaan mahdollistaa koko liiketoimintamallin toiminnan, kuten kysynnän ennakoinnin, varaston optimoinnin ja toimitusketjun ohjauksen.

Verkkokaupan ja digitaalisten kanavien kehittäminen tapahtuu yleensä osana laajempaa dataekosysteemiä. Vähittäiskauppa jakaa ja hyödyntää dataa esimerkiksi maksupalveluiden, logistiikkakumppaneiden, markkinointialustojen ja analytiikkapalveluiden kanssa. Yhteistyön avulla voidaan parantaa toimitusvarmuutta, lyhentää toimitusaikoja ja kehittää asiakaskokemusta. Tämä edellyttää selkeitä sopimuksia, luottamusta sekä yhteisiä periaatteita datan käyttöön ja hallintaan.

Datatalouteen siirtynyt vähittäiskauppa toimii yhä enemmän digitaalisena palvelualustana, jossa fyysinen myymälä, verkkokauppa ja muut digitaaliset kanavat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Data ohjaa päätöksentekoa, tukee jatkuvaa kehittämistä ja mahdollistaa nopean reagoinnin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Pitkällä aikavälillä datatalous auttaa kaupan toimijoita rakentamaan kestävämpää, asiakaslähtöisempää ja kilpailukykyisempää liiketoimintaa digitaalisissa ympäristöissä.

TOIMINTA

Jokapäiväinen toiminta, kuten käyttäjien hallinta ja tunnistaminen sekä datan jakaminen.

KÄYTTÄJIEN HALLINTA

Käyttäjiä ja käyttöoikeuksia tulee hallita keskitetysti ja oikeuksia antaa vain tarpeen mukaan. Monivaiheisella tunnistautumisella saadaan lisäturvaa.

DATAN HALLINTA JA JAKAMINEN

Data kannattaa luokitella ja järjestää käyttötarpeet ja turvallisuus huomioiden. Pääsy annetaan vain niille käyttäjille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Erilaisiin uhkiin ja niistä toipumiseen kannattaa varautua ennakolta tekemällä suunnitelmat eri kyberturvauhkien varalle.

TOIMIJOIDEN OHJEISTUS

Ohjeistuksella lisätään tietoturvatietoisuutta ja varmistetaan että kaikki osapuolet osaavat toimia turvallisella tavalla.

SOPIMUKSET JA SÄÄNTELY

Toiminnassa tulee ottaa huomioon tietoturvalainsäädäntö ja muut viranomaisten vaatimukset. Sopimuksilla pyritään varmistamaan että yhteistyö kumppanien kanssa on luotettavaa ja turvallista.

KÄYTÄNNÖT

Käytäntöihin kuuluu sääntelyn huomioiminen ja käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja valmistautuminen ennalta.

JÄRJESTELMÄT JA LAITTEET

Järjestelmiin ja laitteisiin kuuluvat kaikki yrityksen verkkoon kytketyt laitteet ja kaikki käytetyt tietojärjestelmät. Niitä suojataan päivityksillä ja asetusten hallinnalla.

TEKNISET RATKAISUT

Tekniset ratkaisut koskevat kaikkia yrityksen tietoteknisiä laitteita, järjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä sekä niiden suojaamista.

YRITYKSEN KYBERTURVA

Yrityksen kyberturva tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla yritys suojaa omia tietojärjestelmiä ja niiden sisältämiä tietoja ulkoisilta uhilta tavoitteena on minimoida riskit ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus.

KEHITTYVÄ JA ARVOA TUOTTAVA DATAEKOSYSTEEMI

Tämä on dataekosysteemin tavoitetila. Kun dataekosysteemi on jo toiminnassa, ja se on kehittyvä ja todistettavasti arvoa tuottava, fokusta voidaan siirtää seuraavalle tasolle. Tällöin ei enää kysytä “toimiiko tämä?”, vaan kysytään: ”Miten ekosysteemistä tehdään kestävä, skaalautuva ja strategisesti korvaamaton?”. 

TOIMINNAN JATKUVA JA SÄÄNNÖLLINEN ARVIOINTI

Kuten liiketoiminnassa yleensäkin, on toiminnan arviointiin syytä kiinnittää huomiota. Dataekosysteemin toiminnassa arviointi kannattaa tehdä monipuolisesti. Pelkkä tekninen mittaaminen (rajapintakutsut tms.) ei riitä, koska dataekosysteemi on sosio-tekninen kokonaisuus, jossa mukana ovat ihmiset, organisaatiot, tehdyt sopimukset, toimijoiden välinen luottamus sekä liiketoimintavaikutukset. 

DATAEKOSYSTEEMI TOIMINNASSA

Dataekosysteemin toimintaa on syytä seurata ja mukana olevien toimijoiden on säännöllisesti käytävä keskustelua havaituista aiheista ja mahdollisista ongelmista. Toiminnan ylläpito edellyttää jatkuvaa hallintaa, muun muassa tiedonhallinnan ja vastuiden osalta. Myös regulaatiomuutoksia on seurattava. Toimiva dataekosysteemi mahdollistaa jatkokehityksen ja uuden innovoinninkoska osapuolilla on jo käytännön kokemusta toimivasta dataekosysteemistä. 

UUDEN TOIMINTAMALLIN KÄYNNISTÄMINEN

Uuden toimintamallin käyttöönotossa on ensisijaisen tärkeää toiminnan jalkauttaminen. Kaikille mukana oleville on oltava selvää, miksi dataa kerätään, eli esimerkiksi miksi käytössä olevia järjestelmiä käytetään sovitulla tavalla? On oltava selvää myös, miksi dataa jaetaan. Sopimukseen perustuva toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa on sitovaa kaikille osapuolille, eli varmistetaan, että kaikki osapuolet toimivat juuri siten, miten on sovittu. 

DATAEKOSYSTEEMIN RAKENTAMINEN

Dataekosysteemi rakennetaan suunnitelman mukaisesti. Käyttöön otetaan esimerkiksi valittu tekninen toteutus järjestelmien tai avattavien rajapintojen avulla. Teknisiä ratkaisumahdollisuuksia on erilaisiaesimerkiksi API-pohjainen tiedonvaihto, data-alustat ja data sharing -palvelut sekä data space -ratkaisut, joissa jaetaan datan käyttöoikeuksia.  

DATAEKOSYSTEEMIN TOIMINNAN MÄÄRITTELY JA SOPIMUKSET

Kun yhteistoiminta on selvillä, eli mistä data on saatavilla, miten se välitetään ja miten sitä käytetään, ja dataekosysteemin toiminnan tavoitteet ovat selkeät, on aika käydä keskustelu velvollisuuksista ja vastuista sekä tehdä tarvittavat sopimukset esimerkiksi datan omistajuuteen ja hallintaan liittyen. Datan omistajuuskysymyksistä neuvotellaan esimerkiksi järjestelmätoimittajien kanssa. 

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU

Kun toimintaympäristö on kartoitettu ja kun on löydetty selkeä kohde, jota kannattaa yhdessä kehittää, voidaan edetä suunnittelutyöhön. Kehittämisessä ja sen suunnittelussa huomioidaan nykytila ja tavoitetila sekä se, miten tavoitetilaan voidaan päästäKehittämistyö on täysin riippuvainen toiminnan tavoitteista ja laajuudesta sekä käytössä olevista resursseista. 

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET
DATAA HYÖDYNTÄEN

Kun tiedon tarpeet ja se, miten tieto välitetään, on selvitetty, voidaan toimintaa tarkastella tarkemmin. Esimerkiksi onko tiedon jaossa, toimintatavoissa tai sisällöissä kehitettäviä kohteita? Lisäksi pohditaan, mitä tietoa voidaan välittää digitaalisesti tai esimerkiksi automatisoida prosessia. Pohdinnassa voi olla myös uusia dataan pohjautuvia palveluja tai tuotteita. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN TIETOVIRTOJEN KUVAAMINEN

Oman liiketoiminnan toimintaympäristössä mukana olevien yritysten ja organisaatioiden välistä toimintaa tarkennetaan siten, että kuvaajaan merkitään, mitä tietoa jaetaan ja mihin suuntaan tietovirrat kulkevat, eli kuka tuottaa tiedon ja kenelle tietoa välitetääntoisin sanoen kuka tietoa tarvitseeEsimerkiksi asiakkaalta saadaan tilaukseen liittyvät tiedot yritykselle. Tietovirtojen sisältöä tarkennetaan kirjallisena, esimerkiksi miten tietoa välitetään.   

OMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KARTOITUS

Oman liiketoiminnan toimintaympäristön kartoitusta voidaan tehdä kuvaamalla se visuaalisesti. Kuvauksessa yrityksen liiketoiminnassa mukana olevat tahot ja heidän välisensä yhteydet esitetään. Yksinkertaisin tapa on tehdä ensin kuvaus, jossa eri toimijat nimetään ja kirjataan suorakulmioon ja toimijoiden välinen yhteistyö merkitään viivalla.  

MITÄ OVAT DATATALOUS JA DATAEKOSYSTEEMIT?

Yritys ja sen yhteistyöverkosto sekä näiden osapuolten välillä tapahtuva digitaalinen tiedonvälitys muodostavat dataekosysteemin. Dataekosysteemin toimintaan ja muotoon vaikuttavat muun muassa liiketoimintamalli, teknologiavalinnat, sovitut yhteiset toimintaohjeet ja lainsäädäntö. Jaettu data tuottaa toimijoille liiketoiminnallista tai yhteiskunnallista arvoa. Kun kerättävä ja jalostettava data tuottaa selkeästi liiketoiminnallista arvoa, voidaan tätä toimintaa nimittää datataloudeksi. Liiketoiminnallinen arvo voi muodostua esimerkiksi paremmasta päätöksenteosta, uusista palveluista tai tehostetusta toiminnasta. 

ALOITA TÄSTÄ

Dataekosysteemin kehittämisen polun avulla pääset käsittelemään kehittämisen eri vaiheita yksi osa-alue kerrallaan. Klikkaa polulta sinua kiinnostavaa kuvaketta ja tutustu kehittämispolun vaiheeseen tarkemmin. Lue lisää -painiketta painamalla pääset siirtymään uudelle välilehdelle, jossa aihetta käsitellään tarkemmin. 

TIETOYHTEYDET

Tietoyhteyksien osalta tavoitteena on turvata yhteyksien saatavuus ja luotettavuus varayhteyksillä, salauksella ja liikenteen valvonnalla.