Datavirroista liiketoimintakykyä yrityksille – 1

Julkaistu: 15.6.2026

Kirjoittaja: Minna Ulmala

Pilottiprojektit tukemassa kehitysprosessia

Jokaisella organisaatiolla on ainutlaatuinen dataekosysteemi (Stobiersky 2021), mutta pienet ja keskisuuret yritykset eivät aina tunnista, mistä heidän organisaationsa dataekosysteemi koostuu. Esimerkkinä tästä toimivat sisäiset ja ulkoiset datavarastot. Sitrassa on tunnistettu, miten datan avulla voidaan luoda uudenlaista liiketoimintaa (Kippo 2023). Digitaalinen infrastruktuuri ja olemassa olevien datavarantojen hyödyntäminen TKI:ssä ovat tekoälyekosysteemin selkäranka, joka Suomessa tarjoaa uusia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia (Halenius ym. 2026). Näin ollen on tärkeää tukea tukea pk-yrityksiä hahmottamaan omat datavirtansa, -varastonsa ja -ekosysteeminsä.

Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hankkeen aikana toteutettiin kolme pilottiprojektia ajalla 4.2.-12.12.2025 kolmen eri pk-yrityksen kanssa (LAB 2026; Keski-Mattinen 2025).

Pilotin alku ja toteutus

Hankeryhmä perehtyi pilottiyritykseen verkkosivujen avulla sekä johdon ja hanketyöryhmän aloituspalaverissa. Keskustelussa tunnistettiin yrityksen tarpeiden pohjalta heidän toiminnastaan kehityskohde, johon kehitysprosessin toimenpiteet kohdistettiin. Kehityskohteen toimintaan osallistuvat partneriorganisaatiot listattiin ja sovittiin yhteinen tapaaminen dataekosysteemin tarkastelemiseksi.

Seuraavaksi tehtiin karkean tason dataekosysteemin ja datavirtojen mallinnus eli nykytilan kuvaus. Ne mallinnettiin tietovirtakaavion (Data Flow Diagram) avulla, jossa tarkasteltava yritys ja sen kumppaniorganisaatiot esitetään sourakaiteen muotoisina toimijoina, ja niiden väliset tietojen vaihdot kuvataan suunnattuina nuolina, jotka osoittavat tiedon kulkusuunnan (DeMarco 1979; Yourdon 1989).

Palavereissa kartoitettiin yksityiskohtaisesti partneriorganisaatioiden ja pilottiyrityksen väliset vuorovaikutuskanavat, niissä kulkevat datavirrat sekä tiedontarpeet ja muut datalähteet. Tavoitteena oli luoda systemaattinen malli, jota voitaisiin toteuttaa kaikkien pilottiyrityksen partneriorganisaatioiden kanssa kehityskohteeksi valitussa toiminnassa.

Kuvassa 1 on kaavakuva 0-tason mallinnuksesta, jossa on kuvattuna pilottiyritys ja sen partneriorganisaatiot ja niiden väliset datavirtayhteydet.

Kuva 1. Kaavakuva 0-tason mallinnuksesta, jossa ovat pilottiyritys, partneriorganisaatiot ja niiden väliset datavirtayhteydet. (Kuva: Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hanke)

1-tason mallinnukseen lisättiin datavirtayhteyksiin niihin liittyvät funktiot eli toiminta ja annettiin sitä kuvaava nimi. Koska pilottiyrityksen ja partneriorganisaatioiden välillä oli monenlaista toimintaa, lisääntyi datavirtojen määrä.

Kuvassa 2 on 2-tason mallinnus, jossa tarkennettiin datavirtoja kuvaamalla niiden tietosisällöt tarvittaessa jopa tietokenttätasolla eri funktiossa. Sitä tehtäessä tunnistettiin myös kehitettävät toiminnat ja niiden tietotarpeet. Esim. Tietokenttä 5.1 tarkoittaa Partneriorganisaatio 1:n ja Partneriorganisaatio 3:n henkilön välisessä toiminnassa, Toiminta 5:ssa tarvittavaa yksittäistä tietoa, joka voidaan tallettaa tietojärjestelmän tietokenttään, mutta ei vielä oteta kantaa tietotyyppiin tai tarkkaan tietorakenteeseen.

Kuva 2. Kaavakuva 2-tason mallinnuksesta, jossa ovat pilottiyritys, partneriorganisaatiot ja niiden välinen toiminta sekä datavirtayhteydet tietosisältöineen osittain myös tietokenttä-tasolla. Mallinnuksessa on myös kehitettävät toiminnot esim. Toiminta 5 ja niiden tietotarpeet. (Kuva: Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hanke)

Pilotin päättäminen

Hanketyöryhmä ja pilottiyrityksen johto analysoivat pilotin tuotoksia ja tarkastelivat ratkaisuvaihtoehtoja ennen loppuraportin kokoamista. Ne sisältävät katselmoidut pilottiyrityksen dataekosysteemin mallinnukset sekä suosituksia ja kehitysehdotuksia konkreettiselle dataekosysteemin toteutukselle. Ne luovutettiin päätöspalaverissa yrityksille digitaalisina.

Systemaattinen prosessimalli dataekosysteemin tunnistamiseen ja kehittämiseen

Pilottiprojektin aikana hahmoteltiin prosessimalli, joita eri toimialojen pk-yritykset voisivat käyttää oman dataekosysteeminsä tunnistamiseksi ja kehittämisen aloittamiseksi:

1. Nykytila – dataekosysteemin toimijoiden ja niiden välisten datavirtojen mallintaminen

2. Tavoitetila – nykytilan mallinnukseen lisätään mahdolliset uudet dataekosysteemin toimijat, kehitettävät toiminnat ja niiden tärkeimmät tietosisällöt mahdollisuuksien mukaan tietokenttä-tasolla.

3. Katselmointi – pilottiyrityksen dataekosysteemin nykytilan ja tavoitetilan mallinnusten tarkastus ja mahdolliset korjaukset.

Kahteen eri pilottiprojektiin osallistuneen yritysedustajan (Haastateltava A ja B) mielestä prosessimalli avasi uudenlaisia näkökulmia pk-yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. He pitivät mallin luomaa systemaattisuutta sekä tuotettua dokumentaatiota hyvänä. Samalla he totesivat, että korkeakouluyhteistyön tuoma tuki prosessin läpivientiin oli tarpeellinen. Prosessimallia on tärkeää testata lisää ja jatkokehittää.

Kirjoittaja

Minna Ulmala toimii tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä ja asiantuntijana Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2026).

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-suuri-data-tiedot-8540921/ (CC0)

Lähteet

DeMarco, T. 1979. Structured Analysis and System Specification. London: Prentice Hall.

Haastateltava A. 2026. Yritysedustajan haastattelu. 27.1.2026.

Haastateltava B. 2026. Yritysedustajan haastattelu. 4.2.2026.

Halenius, L., Korvenmaa, L. & Aura, H. 2026. Mistä kasvua tekoälyn aikakaudella? Sitra. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/mista-kasvua-tekoalyn-aikakaudella/

Keski-Mattinen, T. 2025. Dataekosysteemi liiketoiminnan kehittämisessä. LAB Focus. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/dataekosysteemi-liiketoiminnan-kehittamisessa/

Kippo, J. 2023. Data ja tekoäly tarjoavat avaimet Suomen menestykseen – verkosto listasi keinot, joilla datatalouteen saadaan lisää vauhtia. Sitra. Viitattu 6.8.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/data-ja-tekoaly-tarjoavat-avaimet-suomen-menestykseen-verkosto-listasi-keinot-joilla-datatalouteen-saadaan-lisaa-vauhtia/

LAB. 2026. Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kyberturvalliset-ekosysteemit-paijat-hame

Stobiersky, T. 2021. 5 Key Elements of a Data Ecosystem. Harvard Business School. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://online.hbs.edu/blog/post/data-ecosystem

Yourdon, E. 1989. Modern Structured Analysis. London: Prentice Hall.

Lue lisää artikkeleita

TOIMINTA

Jokapäiväinen toiminta, kuten käyttäjien hallinta ja tunnistaminen sekä datan jakaminen.

KÄYTTÄJIEN HALLINTA

Käyttäjiä ja käyttöoikeuksia tulee hallita keskitetysti ja oikeuksia antaa vain tarpeen mukaan. Monivaiheisella tunnistautumisella saadaan lisäturvaa.

LUE LISÄÄ

DATAN HALLINTA JA JAKAMINEN

Data kannattaa luokitella ja järjestää käyttötarpeet ja turvallisuus huomioiden. Pääsy annetaan vain niille käyttäjille, jotka sitä todella tarvitsevat.

LUE LISÄÄ

PALAUTUMISSUUNNITELMA

Erilaisiin uhkiin ja niistä toipumiseen kannattaa varautua ennakolta tekemällä suunnitelmat eri kyberturvauhkien varalle.

LUE LISÄÄ

TOIMIJOIDEN OHJEISTUS

Ohjeistuksella lisätään tietoturvatietoisuutta ja varmistetaan että kaikki osapuolet osaavat toimia turvallisella tavalla.

LUE LISÄÄ

SOPIMUKSET JA SÄÄNTELY

Toiminnassa tulee ottaa huomioon tietoturvalainsäädäntö ja muut viranomaisten vaatimukset. Sopimuksilla pyritään varmistamaan että yhteistyö kumppanien kanssa on luotettavaa ja turvallista.

LUE LISÄÄ

KÄYTÄNNÖT

Käytäntöihin kuuluu sääntelyn huomioiminen ja käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja valmistautuminen ennalta.

JÄRJESTELMÄT JA LAITTEET

Järjestelmiin ja laitteisiin kuuluvat kaikki yrityksen verkkoon kytketyt laitteet ja kaikki käytetyt tietojärjestelmät. Niitä suojataan päivityksillä ja asetusten hallinnalla.

LUE LISÄÄ

TEKNISET RATKAISUT

Tekniset ratkaisut koskevat kaikkia yrityksen tietoteknisiä laitteita, järjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä sekä niiden suojaamista.

YRITYKSEN KYBERTURVA

Yrityksen kyberturva tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla yritys suojaa omia tietojärjestelmiä ja niiden sisältämiä tietoja ulkoisilta uhilta tavoitteena on minimoida riskit ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus.

KEHITTYVÄ JA ARVOA TUOTTAVA DATAEKOSYSTEEMI

Tämä on dataekosysteemin tavoitetila. Kun dataekosysteemi on jo toiminnassa, ja se on kehittyvä ja todistettavasti arvoa tuottava, fokusta voidaan siirtää seuraavalle tasolle. Tällöin ei enää kysytä “toimiiko tämä?”, vaan kysytään: ”Miten ekosysteemistä tehdään kestävä, skaalautuva ja strategisesti korvaamaton?”. 

LUE LISÄÄ

TOIMINNAN JATKUVA JA SÄÄNNÖLLINEN ARVIOINTI

Kuten liiketoiminnassa yleensäkin, on toiminnan arviointiin syytä kiinnittää huomiota. Dataekosysteemin toiminnassa arviointi kannattaa tehdä monipuolisesti. Pelkkä tekninen mittaaminen (rajapintakutsut tms.) ei riitä, koska dataekosysteemi on sosio-tekninen kokonaisuus, jossa mukana ovat ihmiset, organisaatiot, tehdyt sopimukset, toimijoiden välinen luottamus sekä liiketoimintavaikutukset. 

LUE LISÄÄ

DATAEKOSYSTEEMI TOIMINNASSA

Dataekosysteemin toimintaa on syytä seurata ja mukana olevien toimijoiden on säännöllisesti käytävä keskustelua havaituista aiheista ja mahdollisista ongelmista. Toiminnan ylläpito edellyttää jatkuvaa hallintaa, muun muassa tiedonhallinnan ja vastuiden osalta. Myös regulaatiomuutoksia on seurattava. Toimiva dataekosysteemi mahdollistaa jatkokehityksen ja uuden innovoinnin, koska osapuolilla on jo käytännön kokemusta toimivasta dataekosysteemistä. 

LUE LISÄÄ

UUDEN TOIMINTAMALLIN KÄYNNISTÄMINEN

Uuden toimintamallin käyttöönotossa on ensisijaisen tärkeää toiminnan jalkauttaminen. Kaikille mukana oleville on oltava selvää, miksi dataa kerätään, eli esimerkiksi miksi käytössä olevia järjestelmiä käytetään sovitulla tavalla? On oltava selvää myös, miksi dataa jaetaan. Sopimukseen perustuva toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa on sitovaa kaikille osapuolille, eli varmistetaan, että kaikki osapuolet toimivat juuri siten, miten on sovittu. 

LUE LISÄÄ

DATAEKOSYSTEEMIN RAKENTAMINEN

Dataekosysteemi rakennetaan suunnitelman mukaisesti. Käyttöön otetaan esimerkiksi valittu tekninen toteutus järjestelmien tai avattavien rajapintojen avulla. Teknisiä ratkaisumahdollisuuksia on erilaisia, esimerkiksi API-pohjainen tiedonvaihto, data-alustat ja data sharing -palvelut sekä data space -ratkaisut, joissa jaetaan datan käyttöoikeuksia.  

LUE LISÄÄ

DATAEKOSYSTEEMIN TOIMINNAN MÄÄRITTELY JA SOPIMUKSET

Kun yhteistoiminta on selvillä, eli mistä data on saatavilla, miten se välitetään ja miten sitä käytetään, ja dataekosysteemin toiminnan tavoitteet ovat selkeät, on aika käydä keskustelu velvollisuuksista ja vastuista sekä tehdä tarvittavat sopimukset esimerkiksi datan omistajuuteen ja hallintaan liittyen. Datan omistajuuskysymyksistä neuvotellaan esimerkiksi järjestelmätoimittajien kanssa. 

LUE LISÄÄ

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU

Kun toimintaympäristö on kartoitettu ja kun on löydetty selkeä kohde, jota kannattaa yhdessä kehittää, voidaan edetä suunnittelutyöhön. Kehittämisessä ja sen suunnittelussa huomioidaan nykytila ja tavoitetila sekä se, miten tavoitetilaan voidaan päästä. Kehittämistyö on täysin riippuvainen toiminnan tavoitteista ja laajuudesta sekä käytössä olevista resursseista. 

LUE LISÄÄ

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET
DATAA HYÖDYNTÄEN

Kun tiedon tarpeet ja se, miten tieto välitetään, on selvitetty, voidaan toimintaa tarkastella tarkemmin. Esimerkiksi onko tiedon jaossa, toimintatavoissa tai sisällöissä kehitettäviä kohteita? Lisäksi pohditaan, mitä tietoa voidaan välittää digitaalisesti tai esimerkiksi automatisoida prosessia. Pohdinnassa voi olla myös uusia dataan pohjautuvia palveluja tai tuotteita. 

LUE LISÄÄ

TOIMINTAYMPÄRISTÖN TIETOVIRTOJEN KUVAAMINEN

Oman liiketoiminnan toimintaympäristössä mukana olevien yritysten ja organisaatioiden välistä toimintaa tarkennetaan siten, että kuvaajaan merkitään, mitä tietoa jaetaan ja mihin suuntaan tietovirrat kulkevat, eli kuka tuottaa tiedon ja kenelle tietoa välitetään, toisin sanoen kuka tietoa tarvitsee. Esimerkiksi asiakkaalta saadaan tilaukseen liittyvät tiedot yritykselle. Tietovirtojen sisältöä tarkennetaan kirjallisena, esimerkiksi miten tietoa välitetään.   

LUE LISÄÄ

OMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KARTOITUS

Oman liiketoiminnan toimintaympäristön kartoitusta voidaan tehdä kuvaamalla se visuaalisesti. Kuvauksessa yrityksen liiketoiminnassa mukana olevat tahot ja heidän välisensä yhteydet esitetään. Yksinkertaisin tapa on tehdä ensin kuvaus, jossa eri toimijat nimetään ja kirjataan suorakulmioon ja toimijoiden välinen yhteistyö merkitään viivalla.  

LUE LISÄÄ

MITÄ OVAT DATATALOUS JA DATAEKOSYSTEEMIT?

Yritys ja sen yhteistyöverkosto sekä näiden osapuolten välillä tapahtuva digitaalinen tiedonvälitys muodostavat dataekosysteemin. Dataekosysteemin toimintaan ja muotoon vaikuttavat muun muassa liiketoimintamalli, teknologiavalinnat, sovitut yhteiset toimintaohjeet ja lainsäädäntö. Jaettu data tuottaa toimijoille liiketoiminnallista tai yhteiskunnallista arvoa. Kun kerättävä ja jalostettava data tuottaa selkeästi liiketoiminnallista arvoa, voidaan tätä toimintaa nimittää datataloudeksi. Liiketoiminnallinen arvo voi muodostua esimerkiksi paremmasta päätöksenteosta, uusista palveluista tai tehostetusta toiminnasta. 

LUE LISÄÄ

ALOITA TÄSTÄ

Dataekosysteemin kehittämisen polun avulla pääset käsittelemään kehittämisen eri vaiheita yksi osa-alue kerrallaan. Klikkaa polulta sinua kiinnostavaa kuvaketta ja tutustu kehittämispolun vaiheeseen tarkemmin. Lue lisää -painiketta painamalla pääset siirtymään uudelle välilehdelle, jossa aihetta käsitellään tarkemmin. 

TIETOYHTEYDET

Tietoyhteyksien osalta tavoitteena on turvata yhteyksien saatavuus ja luotettavuus varayhteyksillä, salauksella ja liikenteen valvonnalla.

LUE LISÄÄ