Datavirroista liiketoimintakykyä yrityksille – 2

Julkaistu 15.6.2026

Kirjoittaja: Minna Ulmala

Visualisoidut case-kuvaukset

Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -listassa esiteltiin 24 datatalouden ratkaisua (Sitra 2023). Esimerkkien avulla innostettiin muitakin organisaatioita kehittämään dataa käyttäen uusia palveluita ja liiketoimintaa. Esimerkit olivat kiinnostavia, mutta pk-yrittäjille vähemmän inspiroivassa tekstimuodossa. Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2026) haluttiin tuottaa pk-yrityksille kiinnostavia dataekosysteemien malleja visualisoituina case-kuvauksina. Hankkeessa toteutettujen pilottiprojektien (Ulmala 2026) jälkeen tunnistettiin yritysten toimialoille yleistettävissä olevia malleja dataekosysteemeistä. Niistä tehtiin visuaaliset case-kuvaukset, jotka esitellään tässä.

Tuotevalmistajan asiakkuusverkoston dataekosysteemi

Tuotevalmistajalla on tarve saada uusia asiakkaita ja siten laajentaa asiakkuusverkostoaan. Verkoston laajentamista tukevat tavallisille kuluttajille suunnattu hakukonemainonta ja nykyään lisäksi erilaisilla sosiaalisen median alustoilla kuluttajille kohdennettu mainonta (esimerkiksi TikTok, Instagram ja Facebook). Potentiaaliset yritykset tavoitetaan kumppanialustojen kautta sekä perinteisellä sähköpostimarkkinoinnilla, joita voidaan tehostaa tekoälyn ja automatisoinnin avulla. Face-to-face -kohtaamiset ovat edelleen tärkeitä yritysten päätöksentekijöiden solmiessa taloudellisesti huomattavia asiakkuussopimuksia. Tuotevalmistajan omista järjestelmistä asiakaspalvelualusta ja verkkosivut chatbotteineen ovat asiakkaan sitoutumista edistäviä osia asiakkuusverkoston dataekosysteemissä.

Kuva 1. Tuotevalmistajan asiakkuusverkoston dataekosysteemin visualisointi. (Kuva: Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hanke)

Isännöintitoimiston dataekosysteemiin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt, joiden hallitus ostaa isännöintitoimistolta isännöinti-, kirjanpito- ja huoltopalvelut. Niitä varten isännöintitoimistolla on tietojärjestelmät mm. asukastietoja, huoltoa, kunnossapitoa ja kirjanpitoa varten. Kun asunto-osakeyhtiön osakas huomaa huoltotarpeen, kuten asunnossaan vettä vuotavan lämpöpatterin, isännöintiyritys voi luoda esim. WhatsApp-ryhmänä toteutettavan, asunto-osakeyhtiökohtaisen viestintäryhmän. Tämän välityksellä kaikki kyseiseen taloyhtiöön kohdistuva, huoltotoimenpiteiden toteutuksiin liittyvä viestintä voidaan hoitaa asukkaiden, isännöintitoimiston, huoltoyhtiön ja sen alihankkijoiden kesken. Viestintäryhmän avulla alihankkija pystyy ilmoittamaan asunto-osakeyhtiön asukkaille, milloin lämmitysjärjestelmä on huoltotöiden vuoksi pois päältä eikä lämmintä vettä ole saatavilla vesijohtoverkosta. Viestintäryhmiä muodostetaan toiminnassa tuleviin tarpeisiin dynaamisesti siten, että ryhmä on voimassa sen ajan, kun tietty huoltotoiminta on aktiivinen. Viestintäryhmässä olisivat jäseninä asunto-osakeyhtiön asukkaat, huoltoyhtiön yhteyshenkilö, isännöintiyrityksen kontaktihenkilö ja tarvittaessa huoltoyhtiön aliurakoitsijan yhteyshenkilö.

Visuaalisesta mallista on selkeyden vuoksi jätetty pois isännöintitoimiston ja huoltoyrityksen sekä taloyhtiön laskutukseen ja sopimuksiin liittyvä viestintä.   

Kuva 2. Isännöintitoimiston yhteistyöverkostossa viestintäryhmillä on keskeinen rooli. (Kuva: Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hanke)

Taloushallinnon palveluntarjoajan integroidun verkoston dataekosysteemi

Taloushallinnon palveluita tarjoava yritys solmii asiakasyritysten kanssa pitemmän aikajänteen yhteistyösopimuksia ja rakentaa dataekosysteemin, jossa se tarjoaa kirjanpito- ja raportointipalveluita asiakasyrityksille. Asiakasyrityksen käyttämät toiminnanohjaus-, myynti- ja ostoreskontra-, kassa- ja palkanlaskentajärjestelmät on rajapintoja hyödyntämällä integroitu palveluntarjoajan järjestelmään. Tiedot siirtyvät RPA(Robotic Process Automation)-teknologialla automatisoidusti ja osittain hyödynnetään POPPOL-viestejä (European Commission 2017). Palveluntarjoaja kokoaa kaikki taloushallintoon liittyvät tiedot järjestelmäänsä ja tuottaa asiakasyritykselle kaikki tilinpäätökseen ja talouden hallintaan liittyvät analyysit ja raportit. Se hoitaa myös tietojen välityksen kolmansille osapuolille, kuten pankeille ja verohallintoon.

Kuva 3. Dataekosysteemissä tarjotaan kirjanpito- ja raportointipalveluita asiakasyrityksille. (Kuva: Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hanke)

Esitellyt yleiset dataekosysteemimallit eroavat toisistaan – ei vain toimialan ja dataekosysteemin tarkoituksen vuoksi, vaan myös dataekosysteemiin kuuluvien toimijoiden sitoutumisasteen vahvuudessa ja solmittujen sopimusten ajanjakson pituudessa. Sitoutumisaste heijastaa dataekosysteemin toimijoiden välistä luottamusta, joka voi olla matala, keskimääräinen tai korkea. Seuraavaan taulukkoon (kuva 4) on koottu toimialakohtaisten visualisoitujen dataekosysteemimallinnusten vertailu.

DataekosysteemiTarkoitusSitoutumisen asteLuottamus
Tuotevalmistajan asiakkuusverkostoUusasiakashankintaLöyhä, ei sopimuksiaMatala
Isännöintitoimiston yhteistyöverkostoYhteistyö kumppaneiden kanssaVahva, pohjautuu sopimuksiinKeskimääräinen
Taloushallinnon palveluyritysKirjanpito ja talousraportointiVahva, pohjautuu pitkäaikaisiin sopimuksiinKorkea

Kuva 4. Erilaisten ja eriasteisten dataekosysteemimallien vertailutaulukko. (Kuva: Minna Ulmala)

Vastaavaa luokittelua voitaisiin käyttää myös muiden toimialojen dataekosysteemeillä. Olisikin mielenkiintoista tutkia, luoko vahva, sopimuspohjainen dataekosysteemi aina myös hyvän luottamuksen toimijoiden välille.

Kirjoittaja

Minna Ulmala toimii tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä ja asiantuntijana Kybertuvalliset ekosysteemit Päijät-Häme -hankkeessa (LAB 2026).

Lähteet

European Commission. 2017. Pan-European Public Procurement On-Line (PEPPOL). European Commission. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://ec.europa.eu/digital-building-blocks/sites/spaces/DIGITAL/blog/2017/11/30/533365962/Pan-European+Public+Procurement+On-Line+PEPPOL

LAB. 2026. Kyberturvalliset ekosysteemit Päijät-Häme. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kyberturvalliset-ekosysteemit-paijat-hame

Sitra. 2023. Sitra Kooste-artikkeli. Tässä ne ovat – 24 kiinnostavaa datatalouden ratkaisua Suomesta. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/tassa-ne-ovat-24-kiinnostavaa-datatalouden-ratkaisua-suomesta/

Ulmala, M. 2026. Datavirroista liiketoimintakykyä yrityksille – 1. Pilottiprojektit tukemassa kehitysprosessia. LAB Focus. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/datavirroista-liiketoimintakykya-yrityksille-1/

Lue lisää artikkeleita

TOIMINTA

Jokapäiväinen toiminta, kuten käyttäjien hallinta ja tunnistaminen sekä datan jakaminen.

KÄYTTÄJIEN HALLINTA

Käyttäjiä ja käyttöoikeuksia tulee hallita keskitetysti ja oikeuksia antaa vain tarpeen mukaan. Monivaiheisella tunnistautumisella saadaan lisäturvaa.

LUE LISÄÄ

DATAN HALLINTA JA JAKAMINEN

Data kannattaa luokitella ja järjestää käyttötarpeet ja turvallisuus huomioiden. Pääsy annetaan vain niille käyttäjille, jotka sitä todella tarvitsevat.

LUE LISÄÄ

PALAUTUMISSUUNNITELMA

Erilaisiin uhkiin ja niistä toipumiseen kannattaa varautua ennakolta tekemällä suunnitelmat eri kyberturvauhkien varalle.

LUE LISÄÄ

TOIMIJOIDEN OHJEISTUS

Ohjeistuksella lisätään tietoturvatietoisuutta ja varmistetaan että kaikki osapuolet osaavat toimia turvallisella tavalla.

LUE LISÄÄ

SOPIMUKSET JA SÄÄNTELY

Toiminnassa tulee ottaa huomioon tietoturvalainsäädäntö ja muut viranomaisten vaatimukset. Sopimuksilla pyritään varmistamaan että yhteistyö kumppanien kanssa on luotettavaa ja turvallista.

LUE LISÄÄ

KÄYTÄNNÖT

Käytäntöihin kuuluu sääntelyn huomioiminen ja käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja valmistautuminen ennalta.

JÄRJESTELMÄT JA LAITTEET

Järjestelmiin ja laitteisiin kuuluvat kaikki yrityksen verkkoon kytketyt laitteet ja kaikki käytetyt tietojärjestelmät. Niitä suojataan päivityksillä ja asetusten hallinnalla.

LUE LISÄÄ

TEKNISET RATKAISUT

Tekniset ratkaisut koskevat kaikkia yrityksen tietoteknisiä laitteita, järjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä sekä niiden suojaamista.

YRITYKSEN KYBERTURVA

Yrityksen kyberturva tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla yritys suojaa omia tietojärjestelmiä ja niiden sisältämiä tietoja ulkoisilta uhilta tavoitteena on minimoida riskit ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus.

KEHITTYVÄ JA ARVOA TUOTTAVA DATAEKOSYSTEEMI

Tämä on dataekosysteemin tavoitetila. Kun dataekosysteemi on jo toiminnassa, ja se on kehittyvä ja todistettavasti arvoa tuottava, fokusta voidaan siirtää seuraavalle tasolle. Tällöin ei enää kysytä “toimiiko tämä?”, vaan kysytään: ”Miten ekosysteemistä tehdään kestävä, skaalautuva ja strategisesti korvaamaton?”. 

LUE LISÄÄ

TOIMINNAN JATKUVA JA SÄÄNNÖLLINEN ARVIOINTI

Kuten liiketoiminnassa yleensäkin, on toiminnan arviointiin syytä kiinnittää huomiota. Dataekosysteemin toiminnassa arviointi kannattaa tehdä monipuolisesti. Pelkkä tekninen mittaaminen (rajapintakutsut tms.) ei riitä, koska dataekosysteemi on sosio-tekninen kokonaisuus, jossa mukana ovat ihmiset, organisaatiot, tehdyt sopimukset, toimijoiden välinen luottamus sekä liiketoimintavaikutukset. 

LUE LISÄÄ

DATAEKOSYSTEEMI TOIMINNASSA

Dataekosysteemin toimintaa on syytä seurata ja mukana olevien toimijoiden on säännöllisesti käytävä keskustelua havaituista aiheista ja mahdollisista ongelmista. Toiminnan ylläpito edellyttää jatkuvaa hallintaa, muun muassa tiedonhallinnan ja vastuiden osalta. Myös regulaatiomuutoksia on seurattava. Toimiva dataekosysteemi mahdollistaa jatkokehityksen ja uuden innovoinnin, koska osapuolilla on jo käytännön kokemusta toimivasta dataekosysteemistä. 

LUE LISÄÄ

UUDEN TOIMINTAMALLIN KÄYNNISTÄMINEN

Uuden toimintamallin käyttöönotossa on ensisijaisen tärkeää toiminnan jalkauttaminen. Kaikille mukana oleville on oltava selvää, miksi dataa kerätään, eli esimerkiksi miksi käytössä olevia järjestelmiä käytetään sovitulla tavalla? On oltava selvää myös, miksi dataa jaetaan. Sopimukseen perustuva toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa on sitovaa kaikille osapuolille, eli varmistetaan, että kaikki osapuolet toimivat juuri siten, miten on sovittu. 

LUE LISÄÄ

DATAEKOSYSTEEMIN RAKENTAMINEN

Dataekosysteemi rakennetaan suunnitelman mukaisesti. Käyttöön otetaan esimerkiksi valittu tekninen toteutus järjestelmien tai avattavien rajapintojen avulla. Teknisiä ratkaisumahdollisuuksia on erilaisia, esimerkiksi API-pohjainen tiedonvaihto, data-alustat ja data sharing -palvelut sekä data space -ratkaisut, joissa jaetaan datan käyttöoikeuksia.  

LUE LISÄÄ

DATAEKOSYSTEEMIN TOIMINNAN MÄÄRITTELY JA SOPIMUKSET

Kun yhteistoiminta on selvillä, eli mistä data on saatavilla, miten se välitetään ja miten sitä käytetään, ja dataekosysteemin toiminnan tavoitteet ovat selkeät, on aika käydä keskustelu velvollisuuksista ja vastuista sekä tehdä tarvittavat sopimukset esimerkiksi datan omistajuuteen ja hallintaan liittyen. Datan omistajuuskysymyksistä neuvotellaan esimerkiksi järjestelmätoimittajien kanssa. 

LUE LISÄÄ

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU

Kun toimintaympäristö on kartoitettu ja kun on löydetty selkeä kohde, jota kannattaa yhdessä kehittää, voidaan edetä suunnittelutyöhön. Kehittämisessä ja sen suunnittelussa huomioidaan nykytila ja tavoitetila sekä se, miten tavoitetilaan voidaan päästä. Kehittämistyö on täysin riippuvainen toiminnan tavoitteista ja laajuudesta sekä käytössä olevista resursseista. 

LUE LISÄÄ

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET
DATAA HYÖDYNTÄEN

Kun tiedon tarpeet ja se, miten tieto välitetään, on selvitetty, voidaan toimintaa tarkastella tarkemmin. Esimerkiksi onko tiedon jaossa, toimintatavoissa tai sisällöissä kehitettäviä kohteita? Lisäksi pohditaan, mitä tietoa voidaan välittää digitaalisesti tai esimerkiksi automatisoida prosessia. Pohdinnassa voi olla myös uusia dataan pohjautuvia palveluja tai tuotteita. 

LUE LISÄÄ

TOIMINTAYMPÄRISTÖN TIETOVIRTOJEN KUVAAMINEN

Oman liiketoiminnan toimintaympäristössä mukana olevien yritysten ja organisaatioiden välistä toimintaa tarkennetaan siten, että kuvaajaan merkitään, mitä tietoa jaetaan ja mihin suuntaan tietovirrat kulkevat, eli kuka tuottaa tiedon ja kenelle tietoa välitetään, toisin sanoen kuka tietoa tarvitsee. Esimerkiksi asiakkaalta saadaan tilaukseen liittyvät tiedot yritykselle. Tietovirtojen sisältöä tarkennetaan kirjallisena, esimerkiksi miten tietoa välitetään.   

LUE LISÄÄ

OMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KARTOITUS

Oman liiketoiminnan toimintaympäristön kartoitusta voidaan tehdä kuvaamalla se visuaalisesti. Kuvauksessa yrityksen liiketoiminnassa mukana olevat tahot ja heidän välisensä yhteydet esitetään. Yksinkertaisin tapa on tehdä ensin kuvaus, jossa eri toimijat nimetään ja kirjataan suorakulmioon ja toimijoiden välinen yhteistyö merkitään viivalla.  

LUE LISÄÄ

MITÄ OVAT DATATALOUS JA DATAEKOSYSTEEMIT?

Yritys ja sen yhteistyöverkosto sekä näiden osapuolten välillä tapahtuva digitaalinen tiedonvälitys muodostavat dataekosysteemin. Dataekosysteemin toimintaan ja muotoon vaikuttavat muun muassa liiketoimintamalli, teknologiavalinnat, sovitut yhteiset toimintaohjeet ja lainsäädäntö. Jaettu data tuottaa toimijoille liiketoiminnallista tai yhteiskunnallista arvoa. Kun kerättävä ja jalostettava data tuottaa selkeästi liiketoiminnallista arvoa, voidaan tätä toimintaa nimittää datataloudeksi. Liiketoiminnallinen arvo voi muodostua esimerkiksi paremmasta päätöksenteosta, uusista palveluista tai tehostetusta toiminnasta. 

LUE LISÄÄ

ALOITA TÄSTÄ

Dataekosysteemin kehittämisen polun avulla pääset käsittelemään kehittämisen eri vaiheita yksi osa-alue kerrallaan. Klikkaa polulta sinua kiinnostavaa kuvaketta ja tutustu kehittämispolun vaiheeseen tarkemmin. Lue lisää -painiketta painamalla pääset siirtymään uudelle välilehdelle, jossa aihetta käsitellään tarkemmin. 

TIETOYHTEYDET

Tietoyhteyksien osalta tavoitteena on turvata yhteyksien saatavuus ja luotettavuus varayhteyksillä, salauksella ja liikenteen valvonnalla.

LUE LISÄÄ