Kun dataekosysteemin suunnittelutyö on tehty ja yhteinen ymmärrys tavoitteista, rooleista ja etenemistavasta on saavutettu, siirrytään toteutusvaiheeseen, jossa dataekosysteemi rakennetaan suunnitelman mukaisesti käytännössä. Tässä vaiheessa abstraktit mallit ja määrittelyt muuttuvat konkreettisiksi teknisiksi ja toiminnallisiksi ratkaisuiksi, joiden avulla dataa aletaan jakaa ja hyödyntää osapuolten välillä.

Keskeinen osa toteutusvaihetta on valitun teknisen ratkaisun käyttöönotto. Tämä voi tarkoittaa olemassa olevien järjestelmien yhdistämistä, uusien rajapintojen avaamista tai kokonaan uuden data-alustan rakentamista. Techninen toteutus valitaan kehittämisen tavoitteen, ekosysteemin laajuuden ja toimijoiden kyvykkyyksien mukaan. Ratkaisun ei tarvitse olla raskas tai monimutkainen, vaan sen tulisi tukea tunnistettua käyttötapausta mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti.

Yksi yleinen toteutusmuoto on API-pohjainen tiedonvaihto, jossa eri järjestelmät keskustelevat keskenään rajapintojen avulla. API-ratkaisut soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa dataa siirretään säännöllisesti, lähes reaaliaikaisesti ja automatisoidusti. API-pohjainen malli mahdollistaa hyvin skaalautuvan ja hallitun datan jakamisen, mutta edellyttää osaamista rajapintojen suunnittelusta, dokumentoinnista ja tietoturvasta.

Toinen vaihtoehto on data-alustoihin ja data-sharing-palveluihin perustuva toteutus. Näissä ratkaisuissa dataa kerätään, tallennetaan ja jaetaan keskitetyn alustan kautta, jolloin eri toimijat voivat hyödyntää yhteistä infrastruktuuria. Data-alustat tukevat usein datan rikastamista, analysointia ja hallintaa, ja ne madaltavat osallistumiskynnystä erityisesti silloin, kun kaikilla osapuolilla ei ole kehittyneitä omia teknisiä ratkaisuja.

Kehittyneempi ja yhä useammin keskusteluun nouseva lähestymistapa on data space -ratkaisut, joissa keskitytään ennen kaikkea datan käyttöoikeuksien hallintaan. Data space -mallissa dataa ei välttämättä siirretä tai keskitetä yhteen paikkaan, vaan kukin osapuoli säilyttää datan omissa järjestelmissään ja jakaa sitä sovittujen käyttöoikeuksien ja sääntöjen pohjalta. Tämä malli tukee erityisesti luottamukseen, suvereniteettiin ja sääntelyn noudattamiseen perustuvaa yhteistyötä monitoimijaympäristöissä.

Tekninen toteutus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan rinnalla on varmistettava, että sovitut toimintamallit ja vastuut jalkautuvat käytäntöön. Toteutusvaiheessa testataan usein myös sitä, toimivatko sopimukset, käyttöehdot ja hallintamallit aidossa toimintaympäristössä. Käyttöönottovaiheessa voi nousta esiin tarpeita täsmentää datan laatukriteerejä, käyttöoikeuksia tai prosesseja, ja siksi toteutus etenee usein iteratiivisesti pilottien ja kokeilujen kautta.

TOIMINTA

Jokapäiväinen toiminta, kuten käyttäjien hallinta ja tunnistaminen sekä datan jakaminen.

KÄYTTÄJIEN HALLINTA

Käyttäjiä ja käyttöoikeuksia tulee hallita keskitetysti ja oikeuksia antaa vain tarpeen mukaan. Monivaiheisella tunnistautumisella saadaan lisäturvaa.

DATAN HALLINTA JA JAKAMINEN

Data kannattaa luokitella ja järjestää käyttötarpeet ja turvallisuus huomioiden. Pääsy annetaan vain niille käyttäjille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Erilaisiin uhkiin ja niistä toipumiseen kannattaa varautua ennakolta tekemällä suunnitelmat eri kyberturvauhkien varalle.

TOIMIJOIDEN OHJEISTUS

Ohjeistuksella lisätään tietoturvatietoisuutta ja varmistetaan että kaikki osapuolet osaavat toimia turvallisella tavalla.

SOPIMUKSET JA SÄÄNTELY

Toiminnassa tulee ottaa huomioon tietoturvalainsäädäntö ja muut viranomaisten vaatimukset. Sopimuksilla pyritään varmistamaan että yhteistyö kumppanien kanssa on luotettavaa ja turvallista.

KÄYTÄNNÖT

Käytäntöihin kuuluu sääntelyn huomioiminen ja käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja valmistautuminen ennalta.

JÄRJESTELMÄT JA LAITTEET

Järjestelmiin ja laitteisiin kuuluvat kaikki yrityksen verkkoon kytketyt laitteet ja kaikki käytetyt tietojärjestelmät. Niitä suojataan päivityksillä ja asetusten hallinnalla.

TEKNISET RATKAISUT

Tekniset ratkaisut koskevat kaikkia yrityksen tietoteknisiä laitteita, järjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä sekä niiden suojaamista.

YRITYKSEN KYBERTURVA

Yrityksen kyberturva tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla yritys suojaa omia tietojärjestelmiä ja niiden sisältämiä tietoja ulkoisilta uhilta tavoitteena on minimoida riskit ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus.

KEHITTYVÄ JA ARVOA TUOTTAVA DATAEKOSYSTEEMI

Tämä on dataekosysteemin tavoitetila. Kun dataekosysteemi on jo toiminnassa, ja se on kehittyvä ja todistettavasti arvoa tuottava, fokusta voidaan siirtää seuraavalle tasolle. Tällöin ei enää kysytä “toimiiko tämä?”, vaan kysytään: ”Miten ekosysteemistä tehdään kestävä, skaalautuva ja strategisesti korvaamaton?”. 

TOIMINNAN JATKUVA JA SÄÄNNÖLLINEN ARVIOINTI

Kuten liiketoiminnassa yleensäkin, on toiminnan arviointiin syytä kiinnittää huomiota. Dataekosysteemin toiminnassa arviointi kannattaa tehdä monipuolisesti. Pelkkä tekninen mittaaminen (rajapintakutsut tms.) ei riitä, koska dataekosysteemi on sosio-tekninen kokonaisuus, jossa mukana ovat ihmiset, organisaatiot, tehdyt sopimukset, toimijoiden välinen luottamus sekä liiketoimintavaikutukset. 

DATAEKOSYSTEEMI TOIMINNASSA

Dataekosysteemin toimintaa on syytä seurata ja mukana olevien toimijoiden on säännöllisesti käytävä keskustelua havaituista aiheista ja mahdollisista ongelmista. Toiminnan ylläpito edellyttää jatkuvaa hallintaa, muun muassa tiedonhallinnan ja vastuiden osalta. Myös regulaatiomuutoksia on seurattava. Toimiva dataekosysteemi mahdollistaa jatkokehityksen ja uuden innovoinninkoska osapuolilla on jo käytännön kokemusta toimivasta dataekosysteemistä. 

UUDEN TOIMINTAMALLIN KÄYNNISTÄMINEN

Uuden toimintamallin käyttöönotossa on ensisijaisen tärkeää toiminnan jalkauttaminen. Kaikille mukana oleville on oltava selvää, miksi dataa kerätään, eli esimerkiksi miksi käytössä olevia järjestelmiä käytetään sovitulla tavalla? On oltava selvää myös, miksi dataa jaetaan. Sopimukseen perustuva toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa on sitovaa kaikille osapuolille, eli varmistetaan, että kaikki osapuolet toimivat juuri siten, miten on sovittu. 

DATAEKOSYSTEEMIN RAKENTAMINEN

Dataekosysteemi rakennetaan suunnitelman mukaisesti. Käyttöön otetaan esimerkiksi valittu tekninen toteutus järjestelmien tai avattavien rajapintojen avulla. Teknisiä ratkaisumahdollisuuksia on erilaisiaesimerkiksi API-pohjainen tiedonvaihto, data-alustat ja data sharing -palvelut sekä data space -ratkaisut, joissa jaetaan datan käyttöoikeuksia.  

DATAEKOSYSTEEMIN TOIMINNAN MÄÄRITTELY JA SOPIMUKSET

Kun yhteistoiminta on selvillä, eli mistä data on saatavilla, miten se välitetään ja miten sitä käytetään, ja dataekosysteemin toiminnan tavoitteet ovat selkeät, on aika käydä keskustelu velvollisuuksista ja vastuista sekä tehdä tarvittavat sopimukset esimerkiksi datan omistajuuteen ja hallintaan liittyen. Datan omistajuuskysymyksistä neuvotellaan esimerkiksi järjestelmätoimittajien kanssa. 

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN SUUNNITTELU

Kun toimintaympäristö on kartoitettu ja kun on löydetty selkeä kohde, jota kannattaa yhdessä kehittää, voidaan edetä suunnittelutyöhön. Kehittämisessä ja sen suunnittelussa huomioidaan nykytila ja tavoitetila sekä se, miten tavoitetilaan voidaan päästäKehittämistyö on täysin riippuvainen toiminnan tavoitteista ja laajuudesta sekä käytössä olevista resursseista. 

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET
DATAA HYÖDYNTÄEN

Kun tiedon tarpeet ja se, miten tieto välitetään, on selvitetty, voidaan toimintaa tarkastella tarkemmin. Esimerkiksi onko tiedon jaossa, toimintatavoissa tai sisällöissä kehitettäviä kohteita? Lisäksi pohditaan, mitä tietoa voidaan välittää digitaalisesti tai esimerkiksi automatisoida prosessia. Pohdinnassa voi olla myös uusia dataan pohjautuvia palveluja tai tuotteita. 

TOIMINTAYMPÄRISTÖN TIETOVIRTOJEN KUVAAMINEN

Oman liiketoiminnan toimintaympäristössä mukana olevien yritysten ja organisaatioiden välistä toimintaa tarkennetaan siten, että kuvaajaan merkitään, mitä tietoa jaetaan ja mihin suuntaan tietovirrat kulkevat, eli kuka tuottaa tiedon ja kenelle tietoa välitetääntoisin sanoen kuka tietoa tarvitseeEsimerkiksi asiakkaalta saadaan tilaukseen liittyvät tiedot yritykselle. Tietovirtojen sisältöä tarkennetaan kirjallisena, esimerkiksi miten tietoa välitetään.   

OMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KARTOITUS

Oman liiketoiminnan toimintaympäristön kartoitusta voidaan tehdä kuvaamalla se visuaalisesti. Kuvauksessa yrityksen liiketoiminnassa mukana olevat tahot ja heidän välisensä yhteydet esitetään. Yksinkertaisin tapa on tehdä ensin kuvaus, jossa eri toimijat nimetään ja kirjataan suorakulmioon ja toimijoiden välinen yhteistyö merkitään viivalla.  

MITÄ OVAT DATATALOUS JA DATAEKOSYSTEEMIT?

Yritys ja sen yhteistyöverkosto sekä näiden osapuolten välillä tapahtuva digitaalinen tiedonvälitys muodostavat dataekosysteemin. Dataekosysteemin toimintaan ja muotoon vaikuttavat muun muassa liiketoimintamalli, teknologiavalinnat, sovitut yhteiset toimintaohjeet ja lainsäädäntö. Jaettu data tuottaa toimijoille liiketoiminnallista tai yhteiskunnallista arvoa. Kun kerättävä ja jalostettava data tuottaa selkeästi liiketoiminnallista arvoa, voidaan tätä toimintaa nimittää datataloudeksi. Liiketoiminnallinen arvo voi muodostua esimerkiksi paremmasta päätöksenteosta, uusista palveluista tai tehostetusta toiminnasta. 

ALOITA TÄSTÄ

Dataekosysteemin kehittämisen polun avulla pääset käsittelemään kehittämisen eri vaiheita yksi osa-alue kerrallaan. Klikkaa polulta sinua kiinnostavaa kuvaketta ja tutustu kehittämispolun vaiheeseen tarkemmin. Lue lisää -painiketta painamalla pääset siirtymään uudelle välilehdelle, jossa aihetta käsitellään tarkemmin. 

TIETOYHTEYDET

Tietoyhteyksien osalta tavoitteena on turvata yhteyksien saatavuus ja luotettavuus varayhteyksillä, salauksella ja liikenteen valvonnalla.